30. syys, 2019

Fakta vai tunne – mikä meitä liikuttaa?

Faktojen tunteminen vai tunne? Kumpi sysää meidät liikkeelle?

Jäin miettimään tätä seuratessani Ylen Kulttuuriykkösen keskustelua Oodissa 27.9.2019. Yksi teemoista liittyi ilmastonmuutokseen ja Greta Thunbergiin. Mikä saa meidät tekemään arjen ilmastotekoja? Mikä saisi päättäjät ryhdistäytymään?

Kosmologi Kari Enqvist pohti, että tieteen totuudet ratkaisevat ja että tieto saa ihmisen muuttamaan käyttäytymistään: ”Asiat ratkaistaan järjellä ja ryssitään tunteella.” Mainio kärjistys, joka vaatii jatkopohdintaa ja tasapainottamista.

Olisimmepa niin suoraviivaisia. Elämä olisi helpompaa. Maailmalla olisi enemmän toivoa, jos tieto sinällään saisi meidät toimimaan fiksusti. Mutta niin se ei mene, ainakaan jos pitäisi päästä nopeasti liikenteeseen.

Moni jatkaa tupakointia, vaikka lääketieteellinen faktatieto kertoo sen olevan vaarallista hänen terveydelleen. Mies hakkaa naistaan vaikka normifiiliksissään tietää sen ennen pitkää johtavan lopulliseen välirikkoon. Äänestäjät tekevät valintansa enemmän oman kaveripiirin asenteiden perusteella kuin tutkimalla ehdokkaiden mielipiteiden faktapohjaa.

Faktojen tietäminen ja tunnustaminen eivät yksistään motivoi ihmistä. 

On varmasti heitäkin, joille riittää valistunut tieto siitä, että Etelämantereen ikijää sulaa ja meren pinta nousee ehkä metrillä vuosisadan loppuun mennessä tai että lajien massasukupuutto on täydessä vauhdissa. Moni miettii jo kahteen kertaan, heittäisikö muovisaastetta mereen.

Suuri enemmistö näyttää kuitenkin liikahtavan toisin. Useimmat eivät väräytä eväänsä ilman jonkinlaista tunnekokemusta ja sosiaalista painetta. Ilman tunteiden isoa roolia elämä olisi kieltämättä yksinkertaisempaa, mutta luultavasti myös tylsempää ja passiivisempaa. 

Me tarvitsemme Greta Thunbergiä ja muita tunteisiin vaikuttavia havahduttajia, jotta ihmiset suostuvat hyväksymään tieteen osoittamat faktat. Me tarvitsemme Kari Enqvistiä, Markku Ollikaista ja muita tinkimättömiä tutkijoita sekä IPCC:n raportteja, jotta valistumme ja jotta meillä on tietoa siitä, miten maailma toimii ja miten meidän ehkä myös tulisi ajatella ja toimia.

Tunteiden roolista on ylen määrin tutkittua tietoa, erityisesti psykologien, kognitiotieteilijöiden ja aivotutkijoiden työn tuloksena. Pelkkiin talouslukuihin, rahaan ja järjestelmiin uskova piinkova johtaja ehkä teoriassa myöntää tunteiden roolin, mutta käyttäytymistään ja uskomuksiaan hän ei näiden tutkimusten perusteella välttämättä muuta. Muutos saattaa tulla esimerkiksi perhepiirin tapahtumien seurauksena tai vaikka henkilökohtaisen kriisin myötä.

Toivottavasti tämä gäppi kannustaa tutkijoita kokemaan työnsä entistä merkityksellisempänä sekä kertomaan tuloksistaan kansantajuisella ja ainakin jollain tavalla tunteita hipaisevalla tavalla.

Tunteet vai tieto? Niitä on turha laittaa vastakkain. Tarvitsemme molempia, jotta tietäisimme oikean päämäärän ja jotta motivoituisimme kulkemaan sitä kohti.

Mari Pantsar totesi mainitussa Kulttuuriykkösessä: ”Tutkijat toivat ilmastonmuutoksen aivoihimme, nuoret toivat sen sydämiimme.” 

#tunteet #tieto #faktat #ilmastonmuutos #gretathunberg #kulttuuriykkönen #vaikuttaminen

Uusimmat kommentit

13.11 | 19:17

Olet varmastikin oikeassa. Häpeä on isosti mukana tässä tematiikassa.

13.11 | 08:05

Kiitos aidoista ajatuksista.

Luulisin, että se mitä seuraa, jos menet kommentoimaan tuollaisessa kuvaamassasi tilanteessa, on luultavasti häpeärangaistus – sinut vain "ignoorataan".

23.09 | 14:48

Hieno syvällinen tunne tässä mukana, arvostan ja yhden ajatuksiisi.

01.09 | 08:09

Kiitos tästä tarinasta ja ajatuksista. Luin tätä ääneen tätini Elsa Pippolan luona Joensuussa.
Terveiset häneltä. Siunausta elämääsi. Tervetuloa Joensuuhun! elsapippola@gmail.com

Jaa tämä sivu