Olemme useamman vuosikymmenen ajan eläneet paradigmaa, jonka ytimessä ovat numerot ja järjestelmät. Se on taannut teknologian huikeat saavutukset, mutta samalla se on ohjannut meidät sivuuttamaan sen, mikä elämässän lopulta on merkityksellistä.
Talouden tehokkaiden rakenteiden rinnalle ekonomisti Kenneth E. Boulding on suositellut rakkauden systeemeitä. jolloin huomio kiinnitetään laajaan ekosysteemiin. ”Taloustiede on antanut meillen kyvyn saada, mitä haluamme. Uskonto puolestaan kysyy, haluammeko oikeita asioita.”
Teologia ja filosofia ovat erikoistuneet käsittelemään ihmiskuvaa ja arvoja, yhdessä muiden humanistisen tieteenalojan kanssa. Taloustiede ja organisaatioajattelun tarvitsevat oman tieteenalansa ulkopuolelta tulevia kysymyksenasetteluja. Sellaisia kuin, mikä on ihminen, tai mikä tekee elämästämme merkityksellisen.
Äärimmilleen viety teknistaloudellinen ajattelu on johtanut siihen,n että työelämästä on tullut pahoinvoinnin symboli sen sijaan, että se olisi ihmisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin pilari. Kokemus työn merkityksellisyydestä̈ on alkanut hämärtyä̈.
Sosiologin ja urbaanin elämänn tutkijan Richard Sennetin mukaan elämme winner takes all -maailmassa, jossa ihminen, hänen luonteensa ja sosiaaliset siteensä hajoavat. Elämää katsotaan vain kapeasta putkesta.
Arjen valinnoissa ja päätöstilanteissan joudumme katsomaan ilmiöitä laajasti ja turvautumaan esimerkiksi intuitioon, joka ei pohjaudu rationaaliseen fakta-analyysiin. Ihmisten välinen vuorovaikutus, tunteet, usko, symbolit ja emotionaaliset tilat muotoutuvat usein faktatiedosta riippumatta.n Joku voisi väittää sen olevan väärin. Parempi olisi sanoa, elämä vain menee niin.
Ennen psykologiatieteen ja organisaatiotutkimuksen aikaa olemme intuitiivisesti ymmärtäneet varsin hyvin ihmisen mieltän ja sosiaalisia suhteita. Ilman eksakteja tutkimustuloksiakin olemme suunnilleen tienneet, mistä muodostuu kelvollinen työryhmä tai millainen käyttäytyminen pahoittaa toisten mielen. Olemme vaistomaisesti tienneet esimerkiksi, ettän huonosti voiva joukko ihmisiä saa aikaan vähemmän kuin hyvinvoiva ja energinen yhteisö.
Monet ansiokkaat organisaatiotutkimukset ja psykologiatieteen tulokset kertovat usein sen, minkä jo muutenkin suurin piirtein tiedämme.n Sekä onneksi myös haastavat sen. Tutkimuksen yhtenä tuloksena onkin arkiymmärryksemme vahvistuminen ja syventyminen sekä vaihtoehtojen tunnistaminen. Samalla se tulee tarjonneeksi argumentteja rationaalisesti ajattelevien päättäjienn käytettäväksi.
Kumpaa siis tarvitsemme työelämässä, tutkimusta ja faktaa vai kokemustietoa ja arkiymmärrystä? Molempia. Oikeassa elämässä ne ovat äärimmäisen riippuvaisian toisistaan.
Rakkauden systeemeitä voi olla vaikea määritellä ja viedä Exceliin, mutta ne ovat olemassa ja vaikuttavat kaikkialla elämässä.
#talous #taloustiede #teologia #filosofia #humanismi #merkitysn #merkityksellisyys #rakkaudensysteemit