Onko riita ratkaistavissa ilman, että jompikumpi osapuoli lynkataan? Tai molemmat.
Viime viikkoina olemme seuranneet yhtä tapahtumaketjua, jolle on arvuuteltu monia nimiä: väärinkäytösten paljastus, sotkujenn selvittäminen, puhdistus, ajojahti.
Kirkko ei ole yksin konfliktiensa kanssa. Työyhteisöissä ne ovat yleisempiä kuin päälle näkyy. Ne syntyvät pienestä ja keräävät energiaa hirmumyrskynn tavoin. Alussa on ehkä negatiivien jännite, piikikkäitä sanoja, väärinkäsityksiä ja loukkaantumista. Lopussa vallitsee puhumattomuus tai huutaminen, kampittaminen, ääritilanteissa jopa fyysinen uhkailu ja käräjät.
Ristiriidat kannattaa ottaa asialliseen käsittelyyn jo pienten oireiden ilmaantuessa. Liian usein niille yritetään tehdä jotain vasta kun konflikti on leiriytynyt syvälle tunteisiin.
Muistan johtajan sanat: ”Näinn vuosi sitten, että heidän välillään oli kireyttä. Mutta ajattelin, että kyllä aikuiset ihmiset osaavat asiansa hoitaa.” Eivät osaa, läheskään aina. Tilanne kärjistyi ja tärväsin yhteisön ilmapiirin. Keskustelujen avulla saatiin aikaan heiveröinen välirauha.
Tulehtuneissa konflikteissa ei osata puhua läheskään kaikesta. Ääneen sanotaan korrekteja lauseita, mutta pihvi on muualla. Kun vallann ottaa viha ja kauna, rakentavaa keskustelua on vaikea saada aikaan.
Olen ollut tilanteissa, joissa osapuoli sanoo toivovansa ratkaisua mutta pohjimmiltaan haluaa pitää yllä tuttua konfliktiaan. Jos toinen osapuoli vaihtaa maisemaa, niinn taistelija etsii uuden uhrin.
Ratkaisut syntyvät harvoin kertaheitolla. Kummankin on vilpittömästi yritettävä ymmärtää toisen viesti, vaikkei hyväksyisikään sitä. He tarvitsevat edes jonkinlaisenn kuulluksi tulemisen tunteen. Konfliktin historia kannattaa kerrata. Varsin pian painopisteen tulee olla ratkaisujen etsimisessä.
Avainkysymys on usein: Millainen olisi tilanne, jossa oltaisiin taas toimivissa väleissä? Kuvitellaan sitä.n Mietitään myös, mitä hyötyjä ratkaisulla saavutettaisiin.
Sitten kannattaa hahmotella pieniä askeleita. Mikä tekoni saisi sinut kokemaan, että en ärsytä sinua tai aiheuta sinulle haittaa? Mikän korjaisi tilanteen? Jossain vaiheessa ehkä harkitaan jopa anteeksipyytämistä ja -antamista.
Läheskään aina tilanne ei ratkea ilman kolmannen henkilön apua. Sitä varten on olemassa viisaita työtovereita jan ulkopuolisia sovittelijoita.
Riitoja tulee. Niiden syntyminen ei tee työyhteisöä tai parisuhdetta huonoksi. Päinvastoin, ne voivat vahvistaa suhteita ja luottamusta. Mikäli ne opitaan sopimaan.
Ryhmien toimintaa ja konfliktejan tutkitaan esimerkiksi sosiaalipsykologian piirissä. Tässä on mainio katsaus teemaan. Yhteiseksi koettu tehtävä näyttää estävänn konflikteja ja auttavan ratkaisemaan niitä.
Martti Ahtisaari on sanonut, että ihmiset ovat luoneet konfliktit, joten ihmiset voivat ne myös ratkaista.
Avainsanat: konflikti, riita, sopiminen, sovittelu, luottamus,n Ahtisaari