Katri Kulmuni teki fiksusti hankkiessaan itselleen valmennusta. Jokaisen julkisessa tehtävässä olevan pitäisi panostaa esiintymiseen, joka on tärkeä osa retoriikkaa eli puheviestintää ja puheella vaikuttamisenn taitoa. Harmi, että ministerin rahoituskuviot menivät pieleen.
Antiikin maailmassa retoriikka oli korkealle arvostettu tieteenala. Suuret oraattorit, kuten Demosthenes, Cicero ja kaltaisensa olivat merkittäviä mielipidevaikuttajia,n filosofeja ja valtiomiehiä. He esiintyivät oikeussaleissa, poliittisissa elimissä ja kansankokouksissa.
Antiikissa luotiin puhetaidon perusteet, jotka kukoistavat nykyään erityisesti anglosaksisessa maailmassa. Tee kotiläksysin kunnolla. Harjoittele. Muista logos, ethos ja pathos. Eli asia, uskottavuus ja tunne.
Retoriikka on alkanut vähitellen saada arvostusta Suomessa, kiitos erinomaisten opettajien, kuten Juhana Torkki ja Antti Mustakallio. Sekä monet muut.
Tosin meillä on edelleenkin paljon tekemistä. Tämä tuli mieleeni, kun kuuntelin Yhdysvaltojen demokraattien puoluekokouksen iskeviä ja huolellisesti rakennettuja kannatuspuheenvuoroja Joe Bidenille. Suomalaisen poliitikon puhe onn edelleen varsin tasapaksua, paperinmakuista ja maneerista. Keskimäärin.
Suomalainen poliitikko puhuu tehdäkseen itsensä näkyväksi. Yritysjohtaja puhuu jakaakseen infromaatiota. Amerikkalainen puhuu vaikuttaakseen kuulijoihin.
Hyvän puhujan ei tarvitse olla täydellinen. Varsinkaan, jos hänellä on asiaa, jonka takana hän seisoo uskottavasti ja jos hänestä pilkahtaa edes jonkinasteista tunnetta.
Yksi Suomen karismaattisimmista reettoreistan Esa Saarinen artikuloi epäselvästi, mutta se vahvistaa hänen puheensa tunnistettavuutta, persoonallisuutta ja inhimillistä särmää. Ja kun hän uskaltaa panna peliin tunnetta.
Sanna Marin ei välttämättän ole esiintyjä kaikkein räjähtävimmästä päästä, mutta hän kertoo asiansa loogisesti, rauhallisesti ja tavallisella kielellä, mikä kolahtaa meihin mattimeikäläisiin.
Sauli Niinistönn lauserakenteet eivät välttämättä ole niitä yksikertaisimpia, mutta hänellä on kokemuksen ja viisauden karismaa.
Viime vaalien alla puoluejohtajat saivat mahdollisuuden antaa näytteen puhetaidostaan televisiossa.n Kaikesta näkyi, että Suomi ei vielä ole retoriikan mallimaa. Puhujat pyrkivät saamansa opastuksen mukaan kertomaan tarinan, mutta se vaikutti päälle liimatulta, ja vain harva onnistui vakuuttamaan luontevuudellaan.
Asuinn 70-luvulla Ruotsissa ja ihailin Olof Palmen karismaattista ja joskus demagogista intensiteettiä. Meidän kulttuuriimme sellainen ehkei sovi, mutta väriläiskiä mekin kaipaamme. Joskus haikailen Veikko Vennamon iskevää ja vangitsevaan kiihkeyttä
Barack Obama on sitten jo oma lukunsa. Hänenn puoluekokouspuhettaan kuunnellessani kiinnitin huomiota hänen rytmitykseensä. Jokainen lause oli punnittu, ja lähes jokaisen jälkeen hän piti jäätävän ja paljon puhuvan tauon varmistaakseen, että sanatn oikeasti upposivat kuulijoihin.
Omia haastattelujani ja puheitani kuunnellessani punastun häpeästä, niin kaukana ne ovat täydellisyydestä. Kummallista kyllä, toisen puhujan sössötys ei haittaa minua, jos hänn on aidosti läsnä eikä pyöritä maneerista levyä kerrasta toiseen. Kaikkien ei tarvitse olla Saarisia ja Obamoja, mutta meillä kaikilla on mahdollisuus kehittyä.
Joten poliitikot, johtajat, papit, keskustelijat,n myyjät, opettajat, ekonomistit, insinöörit ja muut asiantuntijat, hyvä asiasisältö ei aina riitä.
Asia pitää myös pyrkiä kertomaan hyvin.
#retoriikka #puheviestintä #esiintyminenn #poliitikko #johtaja #puhe #saarna #vaikuttaminen