Toimivatko yritykset yhteiskuntavastuullisesti? Tähän on kaksi hyvää vastausta.
1. Yritykset kantavat suuren vastuun. Ilman yritystoimintaa ei olisi nykymuotoista yhteiskuntaa eikä hyvinvointivaltiota. Yrityksetn työllistävät, pitävät talouden moottorit käynnissä, maksavat veroja, tuottavat innovaatioita. Ellei olisi yrittäjiä, palaisimme ajassa taaksepäin monta sataa vuotta tai ainakin entiseen Neuvostoliittoon.
2. Monet yritykset toimivat tavalla, jota kohtaan voi esittää rajua kritiikkiä. Arvostetutkin yhtiöt ovat kärähtäneet lapsityövoiman käytöstä, huijauksista, spekulaatioista, kelvottomasta henkilöstöpolitiikastan tai kehitysmaan pääomamarkkinoiden sotkemisesta.
Richard I. Lesser, Boston Consulting Groupin pääjohtaja, kiertää puhumassa yritysjohtajille siitä, että yritystenn tulee entistä vakavammin ottaa huomioon maailman muutos. Yleinen ilmapiirin kiristyminen ja polarisaatio vaikuttaa isosti myös talouteen.
Lesser toteaa (HS 3.9.2016), että ”kansainvälisten suuryritysten pitää alkaan ottaa uudenlaista ja laajempaa yhteiskunnallista vastuuta, jossa yhteisöjen hyvinvointi nähdään olennaisena osana yritysten menestymistä”.
”Globalisaatiota on harjoitettu osin melko rujolla tavalla siirtämällän tuotantoa halpamaihin miettimättä seurauksia yhteisöille, jotka yhtäkkiä jäävät tyhjän päälle.”
Hyvin puhuttu. Hän vaatii yrityksiä pitämään huolta paikkakunnan työllisyydestän sekä luomaan alihankkijoina toimivien pk-yritysten kanssa paikallisia ekosysteemejä.
Tämän viestinsä kanssa Rich Lesser ei ole yksin. Monet johtavat yritysjohtajat ja asiantuntijat ovat alkaneet puhua jaetustan arvosta (etunenässä Michael E. Porter). Ennen korostettiin yritysten ja valtion erilaisia tehtäviä, nyt puhutaan uudesta työnjaosta ja yhteisestä intressistä. Kyseessä on kaikkien etu.
HS kysyi Lesseriltän myös aggressiivisesta verosuunnittelusta, case Apple ja Irlanti. Tuskin oli yllätys, ettei hän suostunut moittimaan Applea, vaan tyytyi toteamaan, että se on toiminut lakien ja sopimusten mukaan.
Tähän teen reunamerkinnän.
On oikein toimia lakien mukaan. On vastuutonta rikkoa lakia. Toisaalta ei ole erityisen vastuullista, jos noudattaa lain minimiä rimaa hipoen. Ainakaan se ei täytä korkean etiikan tunnusmerkkejä. Yksi etiikkaa kuvaava määren on ”kyky ylittää oma näkökulma” tai ”kyky katsoa asioita laajemmin kuin vain oman edun kannalta”.
Sekä Irlannin valtio että Apple ovat toimineet tavalla, jossa oma hyöty tulee maksimoiduksi.n Kyllä, lain mahdollistamalla tavalla, ehkä hyväksikäyttäen epäselvää lainsäädäntöä ja laissa esiintyviä porsaanreikiä.
Archien B. Carroll on esittänyt kuuluisaksi tulleen pyramidimallinsa, joka jakaa yrityksen vastuut neljään tasoon: 1. taloudellinen, 2. juridinen, 3. eettinen ja 4. filantrooppinen vastuu. Eettinen organisaatio ylittää yhteiskunnann edellyttämät minimivaatimukset. Neljäs taso viittaa erityisen esimerkilliseen toimintaan.
Tämän mallin mukaan Irlanti ja Apple tuskin ovat toimineet tavalla, joka ansaitsisi kiitoksemme ja ihailumme.
Uuden ajattelun merkkejän on ilmassa, Suomessakin. Toivottavasti korporaatioiden maailmassa tapahtuu vielä yksi havahtuminen: porsaanreikien hyödyntämisestä kohti vapaaehtoista eettisyyttä.
Ps. Lue myös blogini Etiikkan kannattaa.
Avainsanat: yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, etiikka, muutos, jaettu arvo, johtaminen, globalisaatio, verosuunnittelu, Apple, Irlanti
Kuva: Pixabay