Yritysvastuu vaatii jatkuvaa oppimista ja harjoittelua

Suomalaiset yritykset kantavat vahvasti vastuunsa yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Toisaalta vakaviakin kompurointeja on, eikä vanhustenhoito ole siitä ainoa esimerkki.

Jos keskustelu yritysvastuusta velloo ohimenevienn heittojen, närkästysten ja nokittelun tasolla, niin koko supertärkeä teemaa uhrataan mitättömälle repostelulle. Kyse on paljon enemmästä kuin siitä, missä tilanteessa on oikeutettua irtisanoa väkeän ja tehdä saneeraustoimenpiteitä. Vastuu on kohtuullisuuden ja tasapainon taitoa.

Yritysvastuun piiriin on luettu kolme teemaa: taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Puhutaan käsitteestä Triplen bottom line.

Nämä kolme aluetta voi helposti pilkkoa ja tarkentaa kuudeksi. Kutsun sitä 6+1 -malliksi, joka mielestäni on sopivan käytännöllinen ja kattava. Otsikoiden perään poimin muutaman esimerkin:

1.     Talous. Tähän kuuluu terve talous ja taloushallinnon osaaminen, verojen maksaminen, omistajuus pitkällä aikavälillä, työllistäminen, investoinnit.

2.    n Tuotteet ja palvelut. Tuoteturvallisuus, hyvän tavan mukainen markkinointi ja mainonta, ammattitaito, tarpeita vastaavat ja kestävät tuotteet sekä kuluttajasuoja.

3.     Ympäristön (ekologinen ympäristö). Ilmastotoimet, energian ja raaka-aineiden säästäminen, loppusijoitus, pakkaukset, päästöt, luonnonvarat, maisema- ja kulttuuriarvot ja ekoinnovaatiot.

4.     Lähiyhteisön (sosiaalinen ympäristö). Suhde kuntaan, järjestöihin, kohdemaan kulttuuriin ja lainsäädäntöön sekä kaikkiin sidosryhmiin.

5.     Henkilöstö.n Johtaminen, tasa-arvokysymykset, työturvallisuus, monimuotoisuuden johtaminen, henkilöstökäytännöt, kannustimet, koulutus, hyvinvointi ja työilmapiiri.

6.     Rakenteetn ja prosessit.  Hyvä hallintotapa, viestintä, strategia, laatujärjestelmät, läpinäkyvyys, lahjontaan liittyvät säännöt, arvot, vastuuohjeistot, prosessien selkeys.

Esimerkkejä on helppon löytää toinen mokoma ja enemmänkin. Varsin moniulotteinen on yritysvastuun idea, varsinkin kun muistetaan, että vastuun kulmakivenä on kulttuuri. Kulttuurin ytimessä puolestaan ovat yhteisön arvot jan etiikka.

Suomessa yritysvastuun merkittävin puolestapuhuja on Yritysvastuuverkosto FIBS. Se tuottanut tutkimus- ja kokemustietoa yritysten käyttöön, järjestänyt seminaareja sekän pitänyt yllä keskustelua vastuullisesta yritystoiminnasta. Jäseninä sillä on jo yli 300 yritystä.

Matka on ollut pitkä. Seurasin läheltä FIBSin syntymistä ja ensimmäisiä toimintavuosia, jolloinn moni kummasteli, mihin ylipäänsä tarvitaan erityisiä vastuuohjelmia.

Ennen oli kaksi kuplaa, yritykset ja julkinen sektori. Niillä oli tarkka työnjako: yritykset hoitivat rahan hankkimisen, ja valtio keskittyi infran luomiseenn ja tarpeelliseen sääntelyyn. Jo pitkään on puhuttu uudesta työnjaosta, jossa molemmilla on huoli ja vastuu planeetan tulevaisuudesta.

Vastuullisuus ja sen ytimessä oleva etiikka on paljon enemmän kuin kasa ohjeita.n Se on ajattelutapa, jonka oppiminen vaatii jatkuvaa harjoittelua ja kypsymistä, sekä pandemian aikana että elämän palattua vähän tutumpiin uomiin.

 

#yritysvastuu #arvot #etiikka #triplebottomline #johtaminenn #fibs #ajattelutapa