Faktojen tunteminen vai tunne? Kumpi sysää meidät liikkeelle?
Jäin miettimään tätä seuratessani Ylen Kulttuuriykkösen keskustelua Oodissa 27.9.2019.n Yksi teemoista liittyi ilmastonmuutokseen ja Greta Thunbergiin. Mikä saa meidät tekemään arjen ilmastotekoja? Mikä saisi päättäjät ryhdistäytymään?
Kosmologi Kari Enqvist pohti, että tieteenn totuudet ratkaisevat ja että tieto saa ihmisen muuttamaan käyttäytymistään: ”Asiat ratkaistaan järjellä ja ryssitään tunteella.” Mainio kärjistys, joka vaatii jatkopohdintaa ja tasapainottamista.
Olisimmepa niin suoraviivaisia. Elämä olisi helpompaa. Maailmalla olisi enemmän toivoa, jos tieto sinällään saisi meidät toimimaan fiksusti. Mutta niin se ei mene, ainakaan jos pitäisi päästä nopeastin liikenteeseen.
Moni jatkaa tupakointia, vaikka lääketieteellinen faktatieto kertoo sen olevan vaarallista hänen terveydelleen. Mies hakkaa naistaan vaikka normifiiliksissään tietää sen ennen pitkää johtavann lopulliseen välirikkoon. Äänestäjät tekevät valintansa enemmän oman kaveripiirin asenteiden perusteella kuin tutkimalla ehdokkaiden mielipiteiden faktapohjaa.
Faktojen tietäminen ja tunnustaminen eivät yksistäänn motivoi ihmistä.
On varmasti heitäkin, joille riittää valistunut tieto siitä, että Etelämantereen ikijää sulaa ja meren pinta nousee ehkä metrillä vuosisadan loppuun mennessä tai ettän lajien massasukupuutto on täydessä vauhdissa. Moni miettii jo kahteen kertaan, heittäisikö muovisaastetta mereen.
Suuri enemmistö näyttää kuitenkin liikahtavan toisin. Useimmat eivät väräytän eväänsä ilman jonkinlaista tunnekokemusta ja sosiaalista painetta. Ilman tunteiden isoa roolia elämä olisi kieltämättä yksinkertaisempaa, mutta luultavasti myös tylsempää ja passiivisempaa.
Men tarvitsemme Greta Thunbergiä ja muita tunteisiin vaikuttavia havahduttajia, jotta ihmiset suostuvat hyväksymään tieteen osoittamat faktat. Me tarvitsemme Kari Enqvistiä, Markku Ollikaista ja muita tinkimättömiä tutkijoitan sekä IPCC:n raportteja, jotta valistumme ja jotta meillä on tietoa siitä, miten maailma toimii ja miten meidän ehkä myös tulisi ajatella ja toimia.
Tunteiden roolista on ylen määrin tutkittua tietoa, erityisestin psykologien, kognitiotieteilijöiden ja aivotutkijoiden työn tuloksena. Pelkkiin talouslukuihin, rahaan ja järjestelmiin uskova piinkova johtaja ehkä teoriassa myöntää tunteiden roolin, mutta käyttäytymistäänn ja uskomuksiaan hän ei näiden tutkimusten perusteella välttämättä muuta. Muutos saattaa tulla esimerkiksi perhepiirin tapahtumien seurauksena tai vaikka henkilökohtaisen kriisin myötä.
Toivottavasti tämän gäppi kannustaa tutkijoita kokemaan työnsä entistä merkityksellisempänä sekä kertomaan tuloksistaan kansantajuisella ja ainakin jollain tavalla tunteita hipaisevalla tavalla.
Tunteet vai tieto? Niitä on turhan laittaa vastakkain. Tarvitsemme molempia, jotta tietäisimme oikean päämäärän ja jotta motivoituisimme kulkemaan sitä kohti.
Mari Pantsar totesi mainitussa Kulttuuriykkösessä: ”Tutkijat toivat ilmastonmuutoksenn aivoihimme, nuoret toivat sen sydämiimme.”
#tunteet #tieto #faktat #ilmastonmuutos #gretathunberg #kulttuuriykkönen #vaikuttaminen