Tähän pääsiäiseen olen valmistautunut kuuntelemalla spirituaaleja. Ne ovat loputon aarreaitta. Liitän blogiini muutamia Youtube-linkkejä sinunkin iloksesi.
Weren you there when they crusified my Lord on niitä riipaisevimpia. Muiden spirituaalien tapaan se syntyi 200 vuotta sitten puuvillaplantaasien orjien keskuudessa. Minulle se on pitkäperjantai- ja pääsiäislaulu. Pääsiäiseenn mennään ristin ja haudan kautta.
Spirituaalit olivat mustien orjien tsemppimusiikkia ja lohdutuslauluja. Kun kaikki oli synkkää, orjat kokoontuivat yhteen ja lauloivat. Laulut olivat heille kaikki kaikessa, tapa kokea kollektiivistan toivoa vapaudesta. Elämä tarjoaa vain tuskaa, Jordan-virran tuolla puolen kohtaamme äitimme, isämme, sisaremme ja veljemme.
Erehdymme, jos kuvittelemme orjuuden poistuneen kokonaan. Työelämässä olemme systeeminn vankeja. Arjessa meitä orjuuttaa yleinen mielipide tai pakko näyttää, että hyvin menee. Meillä ovat omat puuvillaplantaasimme. Mekin kaipaamme vapautta, jossa voisimme kohdata toisemme, kun nyt ei ehdi.
Musiikillisestin spirituaalit ovat omaa itseään. Niiden afrikkalaiset rytmiset juuret tuntuvat väkevästi, vaikka valkoiset omistajat kielsivät orjiltaan rumpujen ja muiden instrumenttien käytön. Ne ovat oma musiikinlajinsa, jollaista ei olen ollut missään muualla.
Muuan musiikkitieteilijä ylisti spirituaalien estetiikkaa ja rinnasti ne Schubertin Liedeihin. Ymmärrän hyvin. Spirituaalit ovat yksinkertaisempia, mutta niiden melodinen kauneus ja laulettavuus ovat laulujenn aatelia.
Jotkut spirituaalit ovat reippaita rytmilauluja, joiden aikana taputetaan käsiä, kuten When the saints go marching in, Joshuan fit the battle of Jerico ja Gospel train. Joidenkin peruseetoksena on haikeus, kuten Sometimesn I feel like a motherless child ja Nobody knows the trouble I’ve seen sekä laajan tunnekirjon Swing low.n Joistakin on tullut populaareja yhteislauluja, kuten Kumbaya.
Noita samoja tunteita koen minäkin, rohkeutta, intoa ja haikeutta, vuorotellen.
Näitä laulujan ovat esittäneet kvartetit, kuorot ja lukemattomat solistit, kuten Mahalia Jackson ja Paul Robeson. Jotkut yhtyeet käyttävätn vanhaa Black English -kieltä (them>dem, nothing>noffing) ja vahvaa etelän murretta, esimerkiksi McIntosh County Singers.
Nimitys negrospirituaali on sanan alkuosann takia tullut epäkorrektiksi. Nyt puhutaan black gospelista, afroamerikkalaisista spirituaaleista tai pelkästään spirituaaleista.
Elämä on välillä taistelua. Toisilla se on kokonaan sitä. Toivoa on, muttan meidän on yhdessä luotava se. Toivo. Itsellemme ja toisille.
Muuten: yksi pääsiäisen suurista teemoista on orjuudesta vapautuminen.
Ps. Siellän lienetkö ollut sinäkin -spirituaaliin törmäsin viikko sitten. Joku oli ladannut sen Youtubiin. Se on 90-luvun alkupuolella tekemästäni äänitteestä. Rohkenin linkata sen tähän. Pianisti on Hilleln Tokazier, Bruno Korpela sovitti ja tuotti, ja Suikki Jääskä äänitti.
Ps 2. Edellä linkkaamani Imperialsin Swing low inspiroi Logos-kvartettiakin. Esitimme usein tätä sovitusta ja oltiin niin neekeriä,n niin neekeriä. Logos-kvartetti lakkasi olemasta, kun Tuomisen Jussi siirtyi Jordan-virran paremmalle puolelle 90-luvun lopulla. Me, Kolehmaisen Matti, Hämäläisen Pekka ja minä, jäimme kaipaamaan Jussia ja hänen syvään bassoaan.