Mikä on kokemuksen merkitys työelämässä ja erityisesti johtamisessa? Tätä pohditaan varsinkin rekrytilanteissa, kun taloon etsitään uutta johtajaa. Usein pitkästä kokemuksesta on hyötyä,n mutta joskus siitä voi olla haittaa.
Kokemus on kovaa valuttaa erityisesti, jos johtaja on urallaan ollut valmis uudistumaan, oppimaan ja kokeilemaan. Bonusta on, jos hän on tottunut harjoittamaan itsereflektiota. Arvossaan ovat myösn henkilön epäonnistumiset, joissa hän on ollut valmis myöntämään virheensä ja oppimaan niistä. Sellaisista johtajista on aina kysyntää.
Etenkin vaativissa kriisi- ja saneeraustilanteissa kannattaan etsiä johtajaksi henkilö, jonka nahka on parkkiintunut ottamaan vastaan tällejä ja joka kykenee luomaan ympärilleen tuttuutta ja turvallisuutta.
Rasitteeksi kokemus voi tulla, jos henkilö vuosikymmenien aikana on urautunutn toistamaan itseään. Toiminut kaikissa tilanteissa vanhan tutun kaavan mukaan, koskaan kyseenalaistamatta toimintatapaansa. Tällöin kokemus on kaikkea muuta kuin meriitti.
Muodollisen johtamiskokemuksen puute voi joskus olla jopan mahdollisuus. Varsinkin jos organisaatio etsii uutta ajattelua ja luovia ratkaisuja eikä ole akuutissa kriisitilanteessa. Kokemattomampi kandidaatti on voinut osoittaa johtajuutta epämuodollisissa kuvioissa sekä vahvaa halua uuden oppimiseen.n On luontaisia johtajia, joiden kyvyt tulevat näkyviin jo nuorena.
Tyypillisiä johtajalupauksen valmiuksia ovat mutkattomat vuorovaikutus- ja läsnäolotaidot sekä kyky selkeään ajatteluun ja viestintään. Tärkeään on myös henkilön realistisen positiivinen minäkuva, johon kytkeytyy annos rohkeutta ja nöyryyttä. Plus uteliaisuutta ja valmiutta kysyä neuvoa. Merkityksellisyyttä hän kokee ennen kaikkea itse johtamisesta, ei sen tuomistan eduista.
Uuden johtajan valinta on aina riski. Pelkkä valintojen perusteellinen valmistelu ei riitä. Johtajaksi valittu tarvitsee sparrausta omalta lähijohtajaltaan tai hallitukselta, riippumatta siitä, onko hän nuori vai vanha.n Johtaminen on joukkuelaji. Superjohtajien aika meni jo.
Jotkut meistä muistavat piirreteoriat, joissa hyvä johtaminen kuvattiin luonteenpiirteiden avulla. Sittemmin niistä luovuttiin. Todella erilaiset persoonat voivat onnistua johtamisessa.n Painoa alettiin panna strategiaan ja johtamisjärjestelmiin.
Kaikkea vanhaa ei tarvitse hylätä. Uuden ajattelun riskinä on johtamisen mekanisoituminen ja persoonattomuus. Varsinkin johtajuus, leadership, hyötyy myös persoonallisestan särmästä. Tosi tärkeää on johtajan integriteetti, rehellisyys ja tunneviestintä, erityisesti kun pitää luoda yhteisöön innostusta ja yhteenkuuluvuutta.
Konkari vai keltanokka? Riippuu tilanteestan ja siitä mihin suuntaan halutaan kulkea. Molemmissa ovat mahdollisuutensa. Sitä paitsi nuoruus tai konkarius selittävät vain osan johtajan onnistumisista ja mahalaskuista.
Eri vaiheissa organisaatiot tarvitsevat erityyppisiän johtajia. Joskus valttia on ennakkoluulottomuus, joskus taas harkitsevuus, sopivassa keskinäisessä suhteessa.
#johtaja #rekrytointi #kokemus #nuori #luovuus #turvallisuus #sparraus