Suuret ideat syntyvät talleissa

Johtajuuteen on totuttu liittämään sellaisia määreitä kuin suuruus, voima, sankaruus, näyttävyys ja rikkaus.

Toisenlaistakin johtajuutta on ollut. Monet muutos- ja vallankumousjohtajat ovat uhranneet taloudellisetn tavoitteensa ajamalleen suurelle asialle. Mahatma Gandhi olisi voinut tehdä menestysuran lakimiehenä, mutta valitsi ideologisen ja poliittisen johtajan roolin kotimaassaan. Che Guevara, Äiti Teresa, Martin Luther King, Nelson Mandela –n kirjava joukko ihmisiä, joita yhdistää yksi piirre: he panivat itsensä likoon sen puolesta, mihin he uskoivat.

Tämän henkisten johtajien sarjan parhaita esimerkkejä on Jeesus Nasaretilainen.  Joulun kunniaksin tarkastelen hetken hänen syntymänsä kirjoittamia ajatuksia.

Mitä yhteistä on teknologiajätti HP:llä ja Jeesuksella? Molempien juuret ovat tallissa. Bill ja Dave puuhasivat Palo Alton autotallissa. Jeesus syntyi Betleheminn aasitallissa. Tallien tarinat ovat jääneet elämään. ”Jossain tallissa syntyy tälläkin hetkellä keksintöjä,n jotka ovat tulevaisuuden teknologian valtavirtaa”, kuului lentävä ajatus vielä muutama vuosi sitten.

Suuret asiat muhivat marginaaleissa, syrjässä median valokeilasta. Joillakin on idea, jota he lähtevät jalostamaann intohimoisesti, ilman kulunseurantaa. Usein nämä henkilöt ovat nuoria, jotka eivät vielä ole altistuneet ”se ei ole mahdollista” -ajattelulle.

Jälkeenpäin strategiateoreetikot puhuvat heikoista signaaleista,n joille pitäisi herkistyä. Noille marginaalihenkilöille kyseessä on enemmän kuin signaali. Heillä on tekemisen vimma, joka joskus johtaa johonkin suureen, joskus taas ei.

Suunnilleen tästä puhuu joulun sanoma.n Vaikka kristinusko on markkinajohtaja maailman uskontojen ja aatteiden maailmassa, niin sen alku oli vaatimattomista vaatimattomin.

Ilotulitusraketit korvasi tähti, fanfaareina oli lehmien ammuntaa, hajusteina lannan lemu ja lakanoina karheat oljet.n Tämä joulukertomus on kieltämättä kiiltokuvamainen ja kliseinen, mutta sen sanoma kestää.

Marginaaleissa ja sivuraiteissa on voimaa.

Mitä tästä voisi oppia arkiseen elämään tain johtamiseen? Mahdollisesti hitusen nöyryyttä. Asiat, joita pidämme menestyksemme kivijalkoina, saattavat hetken kuluttua olla kompastuskiviämme. Vahvuutemme voi olla suurin heikkoutemme. Miettikää historian suurvaltoja ja monian suuryrityksiä.

Häpeällinen kriisini voi olla henkisen kasvuni ja uudistumiseni siemen. Heikoin kohtani voi olla luovuuteni katalysaattori. Tietämykseni, sulavuuteni ja erehtymättömyyteni voivat estää minua löytämästän varsinaista kutsumustani ja edessäni olevien mahdollisuuksien kirjoa.

Jouluevankeliumi on tarina paitsi Jeesuksesta myös elämästä. Yleensäkin suuret uskonnolliset ja filosofiset teemat ovat rinnakkaisia elämänn muiden suurten ajatusten ja kokemusta kanssa.

Jouluevankeliumi kuvaa kantapään kautta saatua kollektiivista viisautta. Eilisen voittajat ovat huomisen häviäjiä. Tämän päivän häviäjät ovat tulevaisuudenn sankareita. Elämä korjaa itseään aina ennen pitkää. Siksi jouluevankeliumi puhuttelee.

Älä siis halveksi mokiasi ja tappioitasi. Ne ovat ehkä tärkein pääomasi matkalla kohti kutsumustasi.

 

Avainsanat: joulu, talli, marginaalit, kriisit, henkinen johtajuus, kutsumus, menestys, nöyryys