Tekeekö ikä meidät viisaammiksi? Tätä pohdin pari päivää sitten esitelmässäni Novetoksen 20-vuotisseminaarissa.
Vastaus on melko tyly. Ikä sinänsän ei viisastuta ketään. Näin ikätutkimukset näyttävät osoittavan. Siitä huolimatta toivon nyt olevani viisaampi kuin 20 vuotta sitten, kun perustin firman. Tai 47 vuotta sitten, kun aloitin työurani.
Abrahamn Lincoln sanoi: ”Enpä juurikaan perusta miehestä, joka ei ole tänään viisaampi kuin eilen.” Toivon, että Lincoln perustaisi minusta. Jos eläisi.
En kuitenkaan ole asiasta täysin varma. Ainakaan,n mikäli on uskomista William Shakespeariin, jonka nimiin on pantu sitaatti: ”Hullu luulee olevansa viisas. Viisas tietää olevansa hullu.” En ole varma, kumpaan ryhmään kuulun.
Tutkimuksessa on esitetty kaksi oletustan viisauden ja iän suhteesta: niiden välillä ei ole johdonmukaista yhteyttä. Korkea ikä ei merkitse korkeaa viisautta. Sekä: viisaus on vähäisimmillään elämän alku- ja loppuaikoina ja vahvimmillaann elämän keskikohdassa.
On havaittu, että kronologista ikää tärkeämpi on elämänkokemus.
Kokemus tuo mukanaan tietojen ja taitojenn karttumista. Kokemusviisauden ytimessä on perspektiivi omaan elämään suhteessa muihin ihmisiin ja laajempiin kokonaisuuksiin.
Uppsalalainen vanhuustutkija Lars Tornstam puhuu käsitteestä gerotranssendenssin (Jenni Spännäri). Ikääntymisen myötä tapahtuu siirtymä materialistisesta, roolien määrittämästä elämänasenteesta kohti henkisempää ymmärrystä. Roolit viittaavat esimerkiksin asemaan, työtehtäviin tai saavutuksiin. Muutoksia tapahtuu kolmella tavalla:
- ikääntynyt tarkastelee maailmaa laajemmasta (kosmisen jatkuvuuden) perspektiivistä
- minäkeskeisyys elämän hahmottamisessan ja elämänvalinnoissa hiipuu
- sosiaalinen toiminta keskittyy läheisiin ihmisiin.
Elämä ei siis välttämättä tee meitä viisaammiksi. Mutta se tarjoaa mahdollisuuksia viisastumiseen ja muokkaan perspektiiviämme. Näitä mahdollisuuksia ovat monimutkaiset tilanteet ja kriisit. Ne ovat viisauden kuntotreenejä.
Iän myötä ehkä myös arvostamme viisautta enemmän kuin nuoruuden kiihkovuosina. Elämänkaaritutkijan Erik H. Erikson kuvaa seniori-ikää viisauden ja hedelmien korjaamisen ajaksi. Kuulostaa tylsältä, mutta onneksi elämässä on aina paljon muutakin kuin viisautta, esimerkiksi hulluutta. Sitä paitsi huumori on viisaudenn lähisukulainen. Kuten Søren Kierkegaardon todennut: ”Huumori on elämänasenteista lähimpänä uskontoa.”
Novetos täytti 20 vuotta. Onko se yrityksenä nuori, keski-ikäinen vai vanha? Kolmannesn perustettavista yrityksistä kuolee kolmessa vuodessa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan pörssiyhtiöiden keskimääräinen elinikä on 10 vuotta. Kaikkienn yritysten elinajanodotteen sanotaan olevan 7 vuotta. Novetos siis on keski-ikäinen kypsää aikuisuutta elävä yritys.
Uusi yritys lähtee liitoon, jos sen perustajilla on aimo annos hulluutta, höystettynä ripauksellan viisautta. Vakiintunut yritys arvostaa enemmän viisautta, mutta tarvitsee edelleen hulluutta.
Lapsilla on joskus enemmän viisautta kuin meillä aikuisilla. ”Aikuiset eivät koskaan ymmärrä mitään, eivätkän lapset jatkuvasti jaksa selittää heille asioita”. Tämän lohkaisi Antoine de Saint-Exupéry.
Eläköön viisaus ja hulluus. Yhdessä ja rinnakkain.
Avainsanat: viisaus, ikä,n hulluus, Novetos, gerotranssendenssi, elämänkokemus, kokemusviisaus