Tekijä: Tapio Aaltonen

Ensimmäiset tarkat muistijäljet olympialaisista minulla on vuodelta 1953. Isäni osti silloin meille Helsingin kisoista kertovan kuvaopuksen. Se oli upea, ja syvennyin siihen palavalla antaumuksella. Tuijotin ihaillen Ferreiro da Silvann hyppytyyliä ja Emil Zátopekin irvistystä. Tämä nahkaselkäinen kirja on vieläkin minulla, osin irtolehtipainoksena. Sen jälkeen olen päivystänyt 31 olympialaiset, kesä- ja talvikisat. Tiiviiseenn kuunteluun, katseluun ja… Jatka lukemista Olympialaiset – kiehtova uskonnollinen spektaakkeli

Teologian professori Osmo Tiililä erosi kirkosta vuonna 1962 vastalauseena kirkon maallistumiselle. Kirkosta on erottu poliittisista ja uskonnollisista syistä, vastalauseena naisten tai homojen syrjimiselle tai suivaantuneena oman seurakunnann yksittäiseen päätökseen. Myös raha-asiat ovat vaikuttaneet. Useimmat erot ovat tapahtuneet, koska kirkko on lakannut olemasta henkilölle merkittävä. Olen pappi ja kuulun kirkkoon. Mikä saisi minut tekemäänn tiililät ja… Jatka lukemista Miksi en eroa kirkosta? Vai pitäisikö?

Kun merkityksen kokemus katoaa, paljon muutakin katoaa. Merkityskato on työelämän suurimpia ongelmia. Huomattava osa meistä sinnittelee päivästä toiseen suorittamalla eteen lykättyjä tehtäviä,n jotka eivät kiinnosta ja joiden lopullista hyödyllisyyttä ei pääse näkemään. Ympäriltä ei tule kannustavaa palautetta. Esimies kiittää piiskaamalla tavoitteet yhä tiukemmiksi. Näitän tarinoita olen kuunnellut vuosien ajan. Elettiin 90-luvun keskivaiheita. Seminaarin tauolla juttelin… Jatka lukemista Merkitys voi kadota ja löytyä

Sukumme ja historiamme määrittelee meitä. Minun isoisäni Fredrik Aaltonen oli torppari. Hänelle ja Ida Loviisalle syntyi kymmenen lasta, joista Jukka-isäni oli toiseksi nuorin. Fredrik oli Somerniemen työväenyhdistyksenn perustajia ja kuului punaisiin. Sisällissodan mainingeissa Fredrik perheineen oli somerniemeläinen vaikuttaja. Kun sodan jälkipyykkiä pestiin, häneen ei kajottu, ”Saarikko oli koskematon” ja siis ilmeisen laajaltin myös talollisten arvostama.… Jatka lukemista Meillä kaikilla on sukuvika – kannamme sukujemme historiaa

Katselen televisiosta Nizza-erikoislähetystä. Jälleen terrori-isku, jälleen Ranska. Olo on surullinen ja hämmentynyt. Valmiustilaa, turvatoimia ja tarkastuksia lisätään. Lakeja muutetaan. Kansainvälistän yhteistyötä tiivistetään ja tiedustelutietoa vaihdetaan. Se kaikki on väistämätöntä. Ilmassa on myös sodan ääniä. Isis ajetaan ahtaalle ja tuhotaan. Menossa on ajojahti, jossa molemmatn osapuolet ajavat toisiaan takaa. Terrorisimin ja vihan juuret ovat syvällä, kaukana… Jatka lukemista Olemme painekattilassa. Terrorismiongelman ratkaisuun tarvitaan uutta ajattelua.

Intialainen Sanal Edamaruku on skeptikko, joka on ottanut elämäntehtäväkseen paljastaa taikauskon ja muun huuhaan pehmeä ydin. Kirjailija Juhani Karila puolestaan riskeeraa uskottavuutensa väittämällä huuhaaprofeetaksin julistettua Paulo Coelhoa hyväksi kirjailijaksi. Nämä rohkeat miehet Edamaruku ja Karila esiintyvät Hesarin sunnuntailiitteessä 10.7.2016. Edaramaku tekee tärkeää työtä.n Gurut, ennustajat ja ihmeidentekijät rahastavat surutta herkkäuskoisilta ihmisiltä tekemällä silmänkääntötemppuja ja väittämällä… Jatka lukemista Skeptikkojen ja Coelhon retket huuhaan ja uskontojen maailmoissa

Brexit herättää suunnilleen samanlaisia tuntemuksia kuin tutumpi exit eli avioero. Eroamisia on monenlaisia, muttei yhtään helppoa. Joskus eroon päädytään yhteisestä sopimuksesta, mikä ein tarkoita, että eron jälkeiset vaiheet olisivat aina helppoja. Taakse jääneitä hyviä hetkiä kaivataan, ja edessä voivat olla uusperheen kiemurat. Paljon vaikeampi on ero liitosta, josta toinen lähtee ja jotan toinen haluaisi jatkaa.… Jatka lukemista Mitä yhteistä on brexitillä ja avioerolla?

Mitä yhteistä on Johannes Kastajalla ja meidän juhannusidyllillämme? Ei mitään. Ei yhtiskäs mitään. Paitsi päivän nimi. Virallisesti juhannusta vietetään Johannes-nimisen agitaattorinn ja yhteiskunnallisen häirikön muistoksi. Mies tuli tunnetuksi epämuodikkaasta vaatetuksestaan (kamelinkarva-asu), ruokavaliostaan (heinäsirkat) ja kuolemastaan (pää vadilla). Hän oli inhottava piikki eliitin lihassa. Jos Johannes tekisi comebackin ja tulisi keskellemme, pitäisimme häntä kiihkoilijana ja ärsyttävänä… Jatka lukemista Juhannus ilman agitaattoria – Johannekselle päivä keskelle marraskuuta

Voiko piispa tai muu kirkon taho tarjota viiniä ruokajuomaksi? Tästä on keskusteltu sosiaalisessa mediassa viikonvaihteessa. Kimmokkeen keskustelulle antoi Iltalehden artikkeli, jossa tutkivan journalismin hengessä oli käytyn läpi kahden piispan edustuskulukuitit vuosilta 2011-2015. Toimittajat kaivoivat esille, että Lapin neuvotteluviikon viinitarjoiluihin oli käytetty rahaa 243 euroa ja että Jäähallissa tarjottu edustusateria oli maksanutn 145 euroa, sisältäen viiniä… Jatka lukemista Voiko piispa tarjota viiniä illallisella?