Kategoria: Blogi

Johtaminen on mielikuvien tietoista tai tahatonta luomista. Vaikka alkuperäinen muutosidea olisi miten hyvä, hanke voi tärvääntyä, kun hankkeesta poikivat mielikuvat lähtevät elämään omaa elämäänsä. Otan esimerkiksi soten, koska se on ajankohtainen ja koska sen mielikuvakämmi on ilmeinen. Tutki sotea ja opi muutosjohtamisesta. Sote lähti ajatuksesta, että terveydenhuollon järjestelmässä on puutteita, jonotn terveyskeskuksiin ovat pitkiä, erikoissairaanhoito… Jatka lukemista Muutoksissa faktat ja myytit kulkevat käsi kädessä. Sote on siitä esimerkki.

Väki voi huonosti. Sairauspoissaolot lisääntyvät. Ilmapiiri on kuralla. Yksi syy voi olla oikeudenmukaisuuden puute. Oikeudenmukaisuus on mutkikas ilmiö? Se mikä minun mielestäni on oikeudenmukaista, saattaan kaverin mielestä olla epäoikeudenmukaista, kokonaan tai osin. Matti Häyryn, Tuija Takalan ja Johanna Ahola-Launosen toimittama artikkeliteos Oikeudenmukaisuuden ongelma onn ajattelunsa laajentamiseen pyrkivän lukijan aarreaitta. Taustalla on akateeminen hanke, jonka tarkoituksena oli kartoittaa… Jatka lukemista Oikeudenmukaisuus – painava ja eri tavoin tulkittu sana. Reilu johtaminen edistää hyvinvointia.

Kirkolla on aina menossa katkera kiistakysymys. Koko kristinusko alkoi konfliktista. Ilmiö on kuitenkin laajempi. Samat teemat näkyvät jossain muodossa kaikissa organisaatioissa. Vanhassa testamentissa kuvataan profeettojen jan temppelin välistä jännitettä. Papisto vaati uskonnollisten rituaalien tarkkaa noudattamista. Profeetat julistivat, että Jumalan oikeaa palvelemista on oikeudenmukaisuus. Että pidetään huolta leskistä ja orvoista. Syntyi fariseusten herätysliike, joka alkoi hengellisenä… Jatka lukemista Homoliitot ja kirkko? Ikivanha taistelu jatkuu. Kumpi on tärkeämpi, systeemi vai ihminen?

On paljon puhumattomia asioita. Työpaikoilla, perheissä, kaikenlaisissa yhteisöissä. Äitini kuoli puolitoista vuotta isäni jälkeen. Hänen hautajaisissaan vanhempi rouva veti minut sivuun, katsoi silmiinin lempeästi ja sanoi, että Ellin mukana meni hautaan asia, jota kukaan ei tiedä. Ilmeisesti hän kuitenkin tiesi. Puristin hänen käsiään ja kiitin tiedosta. En kysellyt enempää. Joistain palapelin osistan olen ymmärtänyt, mitä… Jatka lukemista Salaisuuksia on. Joskus ne paljastuvat, joskus eivät.

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa poikkesi akateemisesta kaavasta. Pari kuukautta sitten hän seisoi arvovaltaisen pääasiassa teologeista koostuvan yleisön edessä pitämässä miniesitelmää. Aiheenan oli legendaarisen professorin Seppo A. Teinosen työtä ja elämää käsittelevä kirja. Yliopiston pieni juhlasali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Leppoisat ja asiantuntevat esitykset seurasivat toisiaan. Hallamaa oli puhunut 5-10 minuuttia, kun väki havahtui. Puhuja siirtyi… Jatka lukemista Professori repesi kesken esitelmän. Joskus on välttämätöntä olla epäkorrekti.

–       Kouluttaja Laadunperä. Haloo ja hyvää vappua. –       Julle Julkinen Kehittämisen kehittämiskeskuksesta, päivää. Hyvä ettän olette töissä vapunaattona. Pyytäisin teiltä koulutustarjouksen. –       Sehän sopii. Se on ydinbisnestämme. –       Siis koulutus? –       Kyllä.n Sekä tarjousten tekeminen.  –       Tarvitsemme päivän mittaisen koulutuksen. Järjestämme siitä direktiivin mukaisen tarjouskilpailun. –       Hyvä,n panemme hihat heilumaan. –       Malttakaa. Emme ole vielä muotoilleet tarjouspyyntökirjettä. –       Odotellaan siis. –       Prosessin voi viedä aikaa,… Jatka lukemista Tarjouspyynnön laatimisen kilpailuttamisen kilpailutus

Eduskunta laati tulevaisuusraportin, jossa maalailtiin tekoälyn mahdollisuuksia. Edessä on kutkuttavia näköaloja. Mutta jäikö jotain tärkeää huomiotta? Jaakko Lyytinen kysyi HS-kolumnissaan 22.4., onko humanismille ja sivistykselle enää sijaa.  Menee rumasti pieleen, jos kehitys tapahtuu vain teknologian ja talouden ehdoin. Minulle ylivoimaisesti avartavin katsausn tekoälyn ja humanismin liittoon on Timo Honkelan kirja Rauhankone. Kirjoittaja pohtii tekoälyn mahdollisuuksia kanssakäymisen ja… Jatka lukemista Teknotieteilijät ja humanistit, liittykää yhteen. – Tekoälyä ja teologiaa.

Aloitimme Topi Saarisen kanssa johtoryhmäkumppanuuden suunnilleen samaan aikaan. Hän vastasi taloudesta ja minä sisältöjutuista. Se oli kauan ennen ryhtymistäni yrittäjäksi. Topi oli menestyvä yritysjohtajan ja talousjohtajanakin kaikkea muuta kuin peruskamreeri.  Minusta tuli sitten emo-organisaation toiminnanjohtaja. Pidimme johtoryhmän pienenä ja keskustelevana. Topilla oli selkeät ajatukset siitä, miten rankka tappiokierteemmen oikaistaan. Oli pikaisesti alettava muuttaa organisaation toimintatapoja.… Jatka lukemista Johtamisen totuudenhetki – kasvu alkoi luottamuksesta.

Minulla oli ystävä, armoitettu saarnaaja, jolla oli tapana rikkoa vakiintuneita häneen liimattuja roolimalleja. Hän ryyppäsi, eikä hänen seksuaalinen aktiivisuutensa ollut ihan normien mukaista. Ikinä hänn ei yrittänyt peitellä elämänsä varjoisaa puolta. Puheessaan hän saattoi sanoa, että ”ei ole yhtään syntiä, johon en olisi langennut”.  Kuulijat ajattelivat, että siinä vastan nöyrä mies, tunnustaa sellaisiakin asioita, joita… Jatka lukemista Me uskomme, mitä haluamme uskoa.

Johtamiskirjat ja -artikkelit on pakattu täyteen tutkimuksia, ideoita, havaintoja, varoituksia ja luetteloita. Joitakuita ne johdattavat johtajuuteen, muttei läheskään kaikkia. Jotkut onnistuvat, toiset tekevät mahalaskun kuralätäkköön. Kyynikot sanovat, että siinä näette, turha edes yrittää. Johtaminen on aina mitä on. Optimistit uskovat, että kehitystä tapahtuu, tosin lähes huomaamattomin askelin. Ymmärrän sekä kyynikoitan että optimisteja. Kyynisyyttä ruokkii se,… Jatka lukemista Haluaisit olla hyvä johtaja. Onko se ylipäänsä mahdollista?