Tekijä: Tapio Aaltonen

Olen valkoinen setä. Tosin en koe sen olevan tärkein minua määrittävä tekijä. Ajattelutavaltani olen lähtökohtaisesti liberaali, mutta joissakin asioissa konservatiivi. Liberaaliminäni on harmoniassan esimerkiksi sateenkaariajattelun kanssa. Konservatiiviminäni taas arvostaa klassista musiikkia, vivahteikasta ”klassista” suomea ja sukupolveni oppimia hyviksi kutsuttuja käytöstapoja. Kyseenalaistan hierarkkiset valtarakenteet,n mutta tarjoudun avaamaan oven naiselle. Kielipoliisiksi tai tapakonsultiksi en kuitenkaan ryhdy, paitsi… Jatka lukemista Olen setämies ja siksi väärässä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on Nato-prosessissa oivaltanut johtajuuden olennaisen pointin. Ajoituksen. Johtamisessa ajoitus saattaa ratkaista tappion tai voiton. Joskus on hyvä toimia nopeasti, joskus taas viivytellä ja valmistella. Missio, visio ja strategia kertovat, missä halutaan onnistua. Oikea ajoitus takaa menestyksen. Organisaatioiden maailmassa puhutaan ketterästä strategiasta. Niinistö olisi voinut pyrkiä paimentamaan Suomea Natoon jo edellisellän kaudellaan.… Jatka lukemista Ajatus vai ajoitus – hyvällä johtajalla on molemmat

Näin juhannuksen lämmössä sopii ilmineerata, että kaipaisin kirkolta johanneskastajamaista ärsyttävyyttä. Kirkon on vaikea toimia vastaäänenä yhteiskunnassa, kun sen rakenteet ja toimintamallitn ovat käytännössä samat kuin on valtiolla ja kunnilla, täydennettynä päätöksenteon erityishitaudella. Kirkko voisi olla muutosten katalysaattori ja ahdistettujen rinnalla kulkija, molempia, ei vain toista.n Profeetta ja parantaja. Sissijoukko ja sairaala. Anarkisti ja pakopaikka. Valmentaja… Jatka lukemista Juhannustoive: kirkko voisi olla sekä turvapaikka että katalysaattori

Mistä kirjoittaisin? Kaikki blogiaiheet tuntuvat näpertelyltä, kun miettii maailman tapahtumia. Julma sota runsaan 1300 kilometrin päässä. Ilmaston lämpeneminen. Kiihtyvät ekologiset muutokset ja lajienn kuudes sukupuuttoaalto satakertaisella vauhdilla verrattuna viime vuosisadan alkuun. Pandemia, menossa oleva ja tulevat. Köyhyys. Teeveen edessä ihailen Kevin De Bruynen upeaa jalkapallomaalia ja seuraan pätkittäin toisella silmällän puoliuteliaana Elisabeth II:n kuningatarjuhlia. Päivittäistä… Jatka lukemista Murehdi ja nauti

Reagoimme tavoilla, jotka eivät läheskään aina ole perusteltavissa rationaalisilla argumenteilla. Enimmäkseen käyttäydymme irrationaalisesti. Miljoonien vuosien evoluutio kaikkine vaiheineen vaikuttaa meissän tässä ja nyt. Kannamme jättilaajaa primitiivistä perimää. Sen päälle on rakentunut kognitiivinen osasto, jossa hahmotamme matematiikkaa, filosofiaa ja muita abstraktioita. Syvimmissä kerroksissamme ovat pelot jan halut, pintakerrokseemme ankkuroituvat arvot, hyveet ja muut kulttuuriset ilmiöt. Sivistys… Jatka lukemista Hyvä vai paha ihminen

Sota tarjoaa opetuksia muustakin kuin sodankäynnistä. Esimerkiksi työelämästä. Venäjän surkean sotamenestyksen yhdeksi syyksi on mainittu heikko taistelumoraali. Putin antaa käskyn, kenraalit laativatn suunnitelmat ja välittävät ne alemmille johtoportaille, jotka puolestaan patistelevat sotilaat toimintaan. Voi olla, että ketjussa on pelkkiä heikkoja lenkkejä. Yksi on erityisen silmiinpistävä. Sotilaat eivätn ole innostuneita taistelemaan. Panssarivaunuja on hylätty, ja tehtävät… Jatka lukemista Taistelumoraalilla on väliä

Olen sulatellut Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiä ja lueskellut päätöksen aiheuttamia reaktioita, innostuneita ja vahingoniloisia, ahdistuneita ja tyrmistyneitä. Eniten minua tässä casessa onn surettanut se, että Suomessa yhä voi julkisesti loukata sukupuolivähemmistöjä. Päivi Räsänen sanoo, että hän ei ole halunnut halventaa ketään. Sateenkaari-ihmiset puolestaan ovat kokeneet syvään loukkaantumista. Kuka määrittelee, onko puhe loukkaavaa vai ei? Puhuja itse… Jatka lukemista Räsänen-päätös herätti riemua ja surua

Oletko tuntenut henkilön imartelevan sinua, vaikka aistit ja tiedätkin hänen panettelevan sinua, kun et ole läsnä? Sitä kutsutaan kaksoisviestinnäksi. Joskus se on ohimenevää ja pienimuotoista, joskusn systemaattista ja räikeää. Konsertti oli juuri päättynyt, ja vaihdoimme vaikutelmia aulassa pienen porukan kanssa, lähes kaikki musiikin ammattilaisia. Yksi keskustelija, konsertin pääesiintyjän ammattitoveri,n sätti esityksen maanrakoon. Siinä samassa pääesiintyjä… Jatka lukemista Kaksoisviestintä rapauttaa yhteisöä

Minun ikätovereideni sukupolvikokemuksia olivat noottikriisi sekä ydinsodan pelko, jonka synkimpänä symbolina oli Kuuban ohjuskriisi. Sukupolvikokemus viittaa  kollektiiviseen muistijälkeen, joka vaikuttaa läpin elämän, enemmän tai vähemmän. Sitä kutsutaan myös nuoruuden avainkokemukseksi, jolle erityisen alttiita  ovat  herkässä vaiheessa elävät 17–25-vuotiaat. Tätä teemaa käsittelin viime vuosisadan alkupuolella erityisesti unkarilaissyntyinen sosiologi Karln Mannheim. Nyt elämme historian vaihetta, joka taatusti… Jatka lukemista Sukupolvikokemus vuonna 1962 ja nyt

Paavit Benedictus XVI ja Franciscus ovat pyytäneet anteeksi pappien harjoittamaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Aikoinaan paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi virheitä, joihin kirkko oli syyllistynyt muiden uskontojenn harjoittajia kohtaan. Kollektiivisia anteeksipyyntöjä tapahtuu silloin tällöin. Ne ovat koskeneet saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen, vähemmistöjen ja valtaväestöstä poikkeavien ihmisryhmien syrjintään ja sortoa. Anteeksipyyntö on kaunis ele, mutta pyynnön… Jatka lukemista Saako kirkko anteeksi?