Tekijä: Tapio Aaltonen

Suhteeni ”viralliseen kirkkoon” on ambivalenttinen. Tunnen läheisyyttä ja vierautta. Historiallisesti ottaen kirkko on tehnyt suomalaisille valtavasti hyvää, opettanut kansan lukemaan, vaalinut kulttuurielämään ja sivistystä sekä huolehtinut orvoista ja leskistä. Kirkot ovat olleet paikkoja, jonne on katastrofin keskellä menty rukoilemaan. Kirkko on kulkenut ihmisten rinnalla ja keskustellut elämänarvoista ja hyvästä elämästä.n Messuissa se on tarjonnut kanavan… Jatka lukemista Rakas ärsyttävä kirkko

Alkuun kuvittelimme, että tämä olisi ohi parissa kolmessa kuukaudessa. Tasan 75 vuorokauden kuluttua päätin, että ikäkaranteeni oli lusittu. Oli 30.5.2020. Seuraava kesä muistutti etäisesti normaaleja oloja,n tosin ilman isoja tapahtumia. Karanteenipäivänä numero yksi aloin päivittäin kirjoittaa ”Karanteenikon päiväkirjaa”. Se oli kuin käänteinen aamukampa. Aamukamman hieno puoli on, että näkee,n montako piikkiä on jäljellä. Käänteisessä kammassa… Jatka lukemista Pyhä huolettomuus

Minulla on kaksijakoinen suhde suunnitteluun. Yksi puoli on suunnittelija, ja toinen on improvisoija. Yleensä pääni on täynnä suunnitelmia, joiden toteuttaminen vaatisi hyvinkin pari lisäelämää. Tottan puhuen en edes suunnittele niiden kaikkien toteuttamista. Suunnittelu vaan on hauskaa. Avioliittomme alkuvuosina Pirkko-vaimoni löi kasan luita kurkkuuni, kun lauantaiaamuna herättyämme aloin kaavailla, mitä kaikkea voisimme päivänn mittaan tehdä. Kokeneena… Jatka lukemista Hyvin tehty on puoliksi suunniteltu

Tämä on pohdinta varpaille astumisen hyödyistä ja holistisesta ajattelusta. Olin Novetoksen hallituksen puheenjohtaja aikana, jolloin Petri Lehtipuu toimi tj:nä. Käytännössä teimme molemmat paljonn asiakastyötä. Tulin joskus puuhanneeksi jotain, joka kuului paremminkin toimitusjohtajan rooteliin, vaikka pyrinkin olemaan tarkka siitä, etten astuisi Petrin varpaille. Varsinkin kun henkisessä lippiksessäni luki Founding partner. Otin asian puheeksi ja rohkaisin Petriä… Jatka lukemista Palottelusta pallotteluun

Jeesus teki maanpäällisen kiertomatkan ja pistäytyi Suomeen tekemään havaintoja täkäläisestä elämänmenosta. Hän huomasi monella pyyhkivän hyvin, mutta paljon oli turhautuneita ja syrjäytyneitän kuten aikoinaan Galileassa. ”Onneksi opetin ihmisiä jakamaan omastaan”, hän mietti ja alkoi etsiä hyväntahtoisia ja oikeudentuntoisia ihmisiä. Heitä löytyikin, Pelastusarmeijasta, järjestöistä,n työpaikoilta, ruoka-avun jakelijoista, sairaaloista, toreilta, seurakunnista, kaikkialta. Ihmisten hyvä tahto ilahdutti häntä.… Jatka lukemista Jeesus kävi joulukadulla

Miten paljon teemme valintoja sen perusteella, mikä meitä ärsyttää? Mikäli somen annista voi päätellä, niin tosi paljon. Ihmisiä ärsyttävät rajoitukset, rokotukset, rokotevastaisuus,n hallituksen puuhat, opposition läksytys, TV-ohjelmat, kirkon puheet ja sanomatta jättämiset, EU, Nato, natovastaisuus, kulttuurinen omiminen eli appropriaatio, cancel-kulttuuri, nipottaminen, jouluvalmistelut, välinpitämättömyys.n Puhumattakaan tutun tyypin pinttyneistä tavoista. Pirkko-vaimoani ärsytti aikoinaan työhuoneeni sekaisuus. Minua ärsytti,… Jatka lukemista Mua niin ärsyttää

Seuraamme pysäyttävää näytelmää. Sen käsikirjoittaja, ohjaaja ja pääosan esittäjä ovat yksi ja sama henkilö. Ensi-ilta tapahtui Jerusalemiin johtavalla tiellä. Yleisöä olin paljon. Uutta esitystä ei tullut, mutta me käymme mielessämme läpi yhä uudelleen tämän ikonisen draaman. Kansa tiesi, kuka Jeesus oli. Se oli kuullut hänestä mieltä kuohuttavia tarinoita. Siinän hän oli, häntä saattoi jopa kosketella… Jatka lukemista Köyhän miehen sotilasparaati – adventtisaarnani 2021

Riivattua riippuvuutta tämä lojaalisuuteni. Kumma kyllä, en ole sen takia kunnolla palanut loppuun, kuten jotkut vielä lojaalimmat tyypit, mutta rajoilla luultavasti liikuin työelämäni kiireisinä aikoina. Vasta nyt alan tajuta, miten ylilojaalisuuteni on haitannut elämääni. Olen tehnyt pitkiä päiviä, kaiken ruuhkan keskellä suostunut ystävieni, kavereitteni ja tuttavieni pyyntöihin. Kiemurrellut, potenut huonoan omaatuntoa, kun olen kieltäytynyt esimerkiksi… Jatka lukemista Lojaalisuuden hyöty ja riesa

Arkisessa elämässä meidän ei enää tarvitse pelätä puskassa vaanivaa sapelihammastiikeriä. Silti pelko on ohjelmoitu aivoihimme. Usein sitä on vaikea tunnistaa saati tunnustaa. Itseäni enn pidä erityisen pelokkaana, mutta jotkut pelot rasittavat minua. Yksi niistä on korkean paikan kammo.  Pelkään kiivetä yksikerroksisen talomme katolle, ja ylös kavuttuani pelkään kurkistaa katon reunan yli, ainakinn seisaaltaan. Pelkään kävelyä… Jatka lukemista Peitetty pelko sokaisee

Mitä yhteisössä pitäisi tehdä, kun henkisten nyrkkien iskuista on tullut osa arkea? Se näkyy kyräilynä, hiljaisena ulos sulkemisena yhteisöstä, selän takana puhumisena tai avoimena nokitteluna.n Jopa kahden yksilön lähes näkymätön vihanpito heijastuu koko yhteisöön. Ihmiset huomaavat pienet kielteiset vihjeet ja elekielen äänettömät signaalit. Vihanpidon hintalappu muodostuu sairauspoissaoloista,n työmotivaation hiipumisesta ja työn laadun rapautumisesta. Puhumattakaan asioista,… Jatka lukemista Kyräily vai kyläily? Kauanko yhteisön pitää sietää riitaisuutta?