Tekijä: Tapio Aaltonen

Hyvän tekeminen on megatrendi. Meillä on tarve auttaa toisiamme. Auttaja tekee muiden elämän paremmaksi ja voi itsekin paremmin. Hyvän tekemistä ja altruismia ovat tutkineet mm. tutkijatohtori Frank Martela sekän Suomessakin vierailleet aivotutkijat Dan Siegel ja George E. Vaillant ja monet muut. Evoluutiossa ihminen on pärjännyt ennen kaikkea tekemällä yhteistyötä, ei kilpailemalla. Olen ollut pitkään HelsinkiMissionn… Jatka lukemista Hyvän levittäminen voisi olla minun Suomi 100 -tekoni

Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun aloitin Eetosta & paatosta -blogini. Tänä aikana olen kirjoittanut sivustolleni 60 blogia. Lisäksi olen bloggaillut ammatillisista teemoista Novetoksenn sivuille sekä kirjoittanut pakinoita ja muutaman artikkelin. Yhtään kirjaa en ole tänä aikana kirjoittanut, mutta muutama on vireillä. ”Miksi ihmeessä käytät aikaa kirjoittamiseen”, kysyin juristiystäväni, kun törmättiin ja pysähdyttiin rupattelemaan… Jatka lukemista Jumalauta, Aaltonen, sinä olet…

Mikä antaa elämälleni merkityksen? Entä työlleni? Ihmissuhteilleni? Olin eilen Oskarin ristiäisissä. Hänen pientä elämäänsä katsellessani koin yhteyden universaaliin merkitykseen.n Vaikka minulla olisi miten hieno ura ja miten paljon tavaraa, sillä on vain vähän merkitystä sen rinnalla, että maailmaan syntyy lapsia. Tosin silläkin on merkitystä, että häsläämme arkisten asioidemmen kanssa. Tarvitsemme toimeentulon, ruokaa, asioiden järjestämistä ja… Jatka lukemista Viidakkominä ja merkitysminä – ne molemmat ohjaavat meitä

Parhaatkin ystäväsi tietävät sinusta vain vähän. Meitä on kolmen kaveria, joiden kanssa olemme pitäneet yhteyttä läpi aikuisen elämämme, nykymuodossaan runsaat 30 vuotta. Tiedämmen paljon toisistamme. Keskusteluissamme ei ole tabuja. Klubimme on ollut meille tärkeä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Teimme jälleen seminaarimatkan Tallinnaan. Istuimme Pull-ravintolassa Rotermannilla nauttimassan herkullista ateriaa ja keksimme pitää toisillemme muistopuheen. Sellaisen, joka… Jatka lukemista Mitä me oikeastaan tiedämme toisistamme?

Usko ja tiede asetetaan usein vastakkain. Viimeksi pohdin tätä, kun seurasin Facebookista tasa-arvoisen avioliittolain kiihdyttämää keskustelua. Yksi keskustelija totesi, että tieden on osoittanut homouden ankkuroituvan biologiaan, määräytyvän geenien tai hormonaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Se on persoonaan liittyvä piirre, jolle ei voi mitään. Toinen sanoi, että tiede on väärässä,n koska hänen mukaansa Raamattu ei hyväksy homoutta. Tutkimukset… Jatka lukemista Onko tiede uhka uskolle?

Mikä olisi pahin haukkumasana, jonka voisit sanoa toiselle? En ryhdy tekemään listaa, mutta ainakin naiselle sanottuna se on huora. Suoralta kädeltä en keksi, miten miestä voisi loukata yhtä pahasti. Huoraaminenn on vahva sana. Ei siis ihme, että se on hivuttautunut muuhunkin elämään. Kun lahjakas kuvataiteilija alkaa henkensä pitimiksi maalata myyviä tauluja, taiteen integriteettiä varjelevat kollegat… Jatka lukemista Huoraamisen ja ihanteiden myymisen lyhyt oppimäärä

Edessämme on joka hetki valintoja ja mahdollisuuksia. Pohjimmainen kysymykseni ei ole, olenko johtaja, timpuri, tutkija, taiteilija, opettaja vai jotain muuta. Taustalla on suurempi ja tärkeämpi kysymys: Mitä lopulta haluan elämältäni?n Sekä millaista tulevaisuudenuskoa levitän ympärilleni? Työidentiteetin tutkija Herminia Ibarra puhuu käsitteestä mahdolliset minät. Olemme tällä hetkellä sellaisia persoonia kuin miksi elämänvaiheetn ovat meitä muokanneet. Mutta… Jatka lukemista Entä jos keksisin itseni uudelleen

Merkityksen kokeminen on moniulotteinen ilmiö. Yksi osa sitä on tarpeemme ymmärtää, ”mistä tässä on kyse”. Mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt? Millä nimellä alan kutsua sitä? Totuudenn jälkeinen aika? Lukiessamme, katsellessamme uutisia tai jutellessamme kavereiden kanssa olemme koko ajan tekemisissä merkitysten kanssa. Annamme merkityksiä ja nimiä sanoille, tarinoille, ilmiöille, kokemuksille. Kun kohtaammen täysin uuden ilmiön, mielemme… Jatka lukemista Oranssimörkö – jäsennämme elämää etsimällä merkityksiä

Jos joku uskoo Jumalaan ja tunnustautuu Kristus-uskoon, onko hän sen perusteella parempi ihminen, johtaja tai presidentti? Pappina toivoisin voivani vastata myönteisesti. Valitettavasti en kuitenkaan voi. Tämä teema alkoin jälleen kerran vaivata minua seuratessani Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Etelävaltioiden uskovalle kansalle Trump oli ainoa vaihtoehto, koska hän on republikaani, käy kirkossa, vastustaa aborttia ja edustaa Amerikan evankelikaalien arvomaailmaa,n… Jatka lukemista Uskon Jumalaan. Tekeekö se minusta paremman ihmisen?

Mitä seuraa siitä, kun autistinen lapsi kiintyy terapiarobottiin? Kuka kantaa vastuun, jos robotin ohjelmoinnista johtuva virhe aiheuttaa kuolemantapauksen? Mitkä arvot ohjaavat robotiikan kehitystä? Robotit muuttavat maailmaan ja herättävät kysymyksiä. Monet eettiset teemat odottavat kypsyttelyä ja ratkaisuja. Robottietiikan ensimmäiset säännöt laati Isaacn Asimov vuonna 1942 fiktiivisen kirjallisuuden tarpeisiin: 1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein… Jatka lukemista Roboetiikkaa, osa 2. Robotiikka muuttaa meitä.