Kategoria: Blogi

Reppuvihkoni on käsin sidottu. Siinä oli jo valmiiksi neljä osastoa, joille annoin nimen ja joiden sivuille aloin kirjoittaa aina aamuisin. Ensimmäisen osaston nimeksi tuli Ankkuriosasto. Sen aloituskysymys oli: ”Mihinn kiinnitän itseni?” Kun selaan vihon seuraaville sivuille kertyneitä ajatusheittoja, huomaan miettineeni ”kuka oikeastaan olen”. Se on itsen tuntemisen matka, Sokrateen tunne itsesi -hengessä. Tällän osastolla olen… Jatka lukemista Reppuvihko, jonka avulla aloin harjoitella luopumista. Osa 2

EU:ssa on yleensä tuomittu väkivaltaisuudet, joita hallitukset harjoittavat kansalaisiaan kohtaan. Silloin kun ne tapahtuvat EU:n ulkopuolella. Espanjan hallitukselle kohdistettu arvostelu on ollut laimeaa. EU-maata on vaikea tuomita,n kuuluu eri sanakääntein ilmaistu EU-maiden, myös Suomen ja ulkoministerin, ilmaisema kanta Mielestäni tämä on kaksinaismoraalia. Meillä ei ole oikeutta puuttua Myanmarin, Venäjän, Turkin tai Yhdysvaltainn viranomaisten rikkeisiin, jos… Jatka lukemista Katalonia ja EU:n kaksinaismoraali

Klovni kyhjöttää surullisena näyttämön takakäytävällä. Esitys on takana, väki taputtanut, sali tyhjentynyt. Yhä uudestaan yleisön eteen. Samat meikit, samat vitsit. Aina yleisönn käytettävissä. Klovniuden riipaisevuutta kuvaa Charlie Chaplinin Parrasvalojen Calvero-hahmo. Sekä Canion aaria Leoncavallon oopperassa Pajatso: tässä Veikko Tyrväisenn legendaarinen tulkinta. Tee paluu, Calvero. Naura, Pajatso. Klovneja on monissa ammattikunnissa: esiintyvät taiteilijat, papit, opettajat, kouluttaja… Jatka lukemista Me elämän klovnit

Helsingin uudella piispalla Teemu Laajasalolla on velkaa kalliolaisen kämpän verran. Raskauttavana nähdään, että velka johtuu yritystoiminnasta. Asuntovelkaa pidetään hyväksyttävänä, yrityksenn velkaantumista ei. Etenkään, jos on verorästejä. On hyvä, että julkisen viran hoitajien taustat ja sidokset syynätään. Ministerienkin varallisuudesta ja veloista on aika-ajoin lehtijuttuja. Hiemann ihmetyttää Laajasalo-kritiikin innokkuus. Syitä on varmaan monia, alkaen Teemu Laajasalon mediaprofiilista… Jatka lukemista Paljonko piispalla voi olla velkaa

Katselimme televisiosta, kun Myanmarin muslimiväkeä rantautui Bangladeshiin. Kansaa kulki kuin karjaa. Kuin olisi seurannut Avara luonto -ohjelmaa, jossa gnut ja seeprat yrittävät ylittää krokotiileja kuhisevan joen. Sillän erolla, että katselimme ihmisiä. Tämä inhimillinen katastrofi koskettaa satoja tuhansia ihmisiä. Jälleen näyttää tapahtuvan etninen puhdistus, kansanmurha ja väen ajaminen muualle. Taustalla onn säälimätön rasismi, jonka taustalla puolestaan… Jatka lukemista Myanmar ja rasismin raa’at kasvot

Olimme pitkään puhuneet tästä. Nyt se toteutui. Lari Junkkari on kokenut vaeltaja, minun pitemmät vaellukseni ovat hamassa nuoruudessani. Tosin Lapissa olen tehnyt paljon päiväreissuja ja muutenkin kulkenut luonnossa. Pallas – Hetta on Suomen suosituimpia vaellusreittejä, maisemat upeita ja haastavuuttakinn piisaa. 55 kilometriä neljässä päivässä ei tunnu paljolta, Mutta ei hommaa lasten leikkinäkään tällainen ikämies voinut… Jatka lukemista Tuntureilta altakylläisyyteen

En tiedä, onko minulla hyvä vai huono itsetunto. En tiedä, pitäisikö sitä edes erikseen miettiä. Itsetunto on psykologian tärkeä käsite. Keittiöpsykologiassa sen asema on järkälemäinen.n ”Sillä on heikko itsetunto”, on runsaasti viljelty diagnoosi melkein missä tahansa tilanteessa, jossa haluamme selittää jonkun käyttäytymistä. Ihminen tekee urotekoja kompensoidakseen heikkoa itsetuntoaan,n etsii muiden kehuja ja tuo itseään esille.… Jatka lukemista Itsetunto – keittiöpsykologiaa vai totista totta

”Olen aina halunnut alani huipulle: en piirimestaruustasolle, vaan kansainvälisesti”, professori Jaakko Hämeen-Anttila kuvaili sympaattisessa haastattelussa tuoreessa Kuukausiliitteessän (2.9. 2017). ”Tieteessä on vaikeaa olla Usain Bolt, mutta katson täyttäneeni tavoitteeni.” Aikoinaan minua kevytvaivasi se, että en ollut missään huippu. En ollut erikoistunut mihinkään. Tai josn olinkin, niin vain sen verran, että olin siinä melko hyvä. Ei se… Jatka lukemista Huippuuden etiikkaa ja huippupultsariutta

Päättyneellä viikolla oli jälleen pari viimeistä juttua. Elän ja koen täysillä. Sitten se on ohi. Ei enää koskaan samaa, ainakaan samalla tavalla. Jotain rakasta jää taakse. Palan elämää on peruuttamattomasti takana, hautautunut muistoihin, kuitenkin aina osa minua. Sitä kutsutaan luopumiseksi. Läheisen menetys, ihmissuhteen katkeaminen, turvallisuudentunteen osoittautuminen harhaksi, irtautuminen ryhmästä,n lasten lähtö kotoa, eläköityminen. Elämä koostuu… Jatka lukemista Oliko tämä nyt bändin viimeinen keikka?